lauantai 9. elokuuta 2014

Suomalaisen ruuan puolesta

Olen suomalaisen, laadukkaan maidon tuottaja ja ylpeä siitä. En aio niellä ylpeyttäni muutamien ihmisten ja ryhmien (kuten oikeutta eläimille) puheiden takia. Me suomalaiset maidontuottajat ja me suomalaiset viljelijät ylipäätänsä tuotamme tutkitusti puhtainta ruokaa mitä maailmasta saa. Olemme ylpeitä ammatistamme, minä viljelijänä ja monet muutkin. 

Meidän maanviljelijöiden tärkeä ja korvaamaton tehtävä on pitää Suomi ruokittuna puhtaalla ja laadukkaalla ruualla. Meidän työpanostamme tässä Suomen maassa ei voi mikään ulkomailta tuotu, enemmän tai vähemmän eettisesti tuotettu ruoka korvata. Myöskään teollisuus ei osaa tuottaa laadukasta ruokaa ilman maanviljelijöiden tuotantopanosta. Niin kauan kuin ihmiset syövät viljasta tehtyjä tuotteita, maidosta tehtyjä tuotteita ja lihasta tehtyjä tuotteita, niin kauan meitä viljelijöitä tarvitaan. 

Arki tilalla on sitovaa. Jotta voisimme huolehtia lypsikeistämme ja muista eläimistämme niin hyvin kuin haluamme, on meidän käytävä työpaikallamme navetassa vähintään kolme kertaa päivän aikana. Meidän on myös huolehdittava jokaisesta eläimestä yksilönä. Lehmien tuottamalla maidolla saadaan rahaa, jolla yritetään elää. Lypsykarjan tai minkäänlaisen nautakarjan pitäminen ei ole rahastusta lehmillä. Enemmän minä syyllistäisin sitä maakunnan ässäkauppiasta rahastuksesta, jos halutaan etsiä syyllistä "kalliille ruualle". Kaupat nimittäin ottavat tuottajain tuottamasta ruuasta aika ison osan itselleen.

Mutta miksi kirjoitan "kalliista ruuasta heittömerkeissä? Minun, viljelijän näkökulmasta ruoka suomessa on kohtuullisen hintaista, ehkä liian halpaakin. Mikä teidän, lukijoiden mielestä olisi kohtuullista maailman laadukkaimmasta ruuasta?

Maatalous on kovaa työtä, jossa raha on tiukassa ja helppoa rahaa ei tunneta. Rakennukset ja muut maatalouden investoinnit vievät paljon rahaa. Toivottavasti te ja jokainen suomalainen ostaa kotimaista ruokaa, jotta meillä, suomalaisen ruuan tuottajilla olisi tulevaisuutta. Me tarvitsemme uskoa suomalaiseen ruokaan ja sen menekkiin, muuten me kaikki suomalaiset tuottajat olemme vararikossa. Suomalainen maaseutu työllistää niin paljon ihmisiä että kukaan ei halua tietää mitä seuraisi jos viljelijät olisi vararikossa...

Kiitos että jaksoit lukea. Annan vielä isomman kiitoksen teille kun menette seuraavan kerran ruokakauppaan ja ostatte suomalaista ruokaa. Uskomme teihin, jotka syötte. Uskomme, että uskotte laadukkaaseen ruokaan ja meihin tuottajiin. Me, tuottajat olemme teitä, ruuan syöjiä varten, olemassa.

Linkkejä
Iltalehden blogikirjoitus maanviljelijöiden tilanteeseen liittyen

lauantai 2. elokuuta 2014

Tulevaisuuden yhteiskunta

Tulevaisuuden yhteiskunta pyrkii pitämään yllä sitä elintasoa, mihin se on tottunut. Sen takia kuluttaminen jatkuu. Se mihin kiinnitetään huomiota, on niin sanottu tuotteen elinkaariajattelu ja ekologisuus. Lähden purkamaan ajatustani tulevaisuuden yhteiskunnasta elinkaariajattelun kautta. Huomatkaa, että puhun seuraavassa visioistani preesensissä, siten että ne tapahtuvat.


Tuotanto


Kulutustavaroiden tuotannossa kiinnitetään huomiota tuotteiden kierrätettävyyteen. Tavaroista tehdään tuotantovaiheessa sellaisia, että kierrättäminen elinkaaren päättyttyä on mahdollisimman helppoa. Tehtaat ja tuotantoympäristöt toimivat mahdollisimman paljon kotimaisilla, ekologisesti kestävällä energialla. Tehtaat ja tuotantoympäristöt kantavat myös oman vastuunsa myös luonnon puhtaana pitämisestä.

Maatilat toimivat mahdollisimman pitkälle kotimaisella energialla. Polttoaineiden tilalla käytetään uusia kekseliäitä, ekologisia, polttoaineita. Maatalous toimii luonnon ehdoilla lannoittaen peltoja sen mukaan mitä niistä ravinteita sadon mukana ottavat. Maatalouksien sähköomavaraisuus kasvaa kun (esim.) navetoiden katoille lisätään aurinkopaneeleja. Osa maatiloista tuottaa lannasta biokaasua parantamaan edelleen energiaomavaraisuutta. Tulevaisuuden yhteiskunta arvostaa viljelijää ja elintarvikkeita. Suoramyynti tiloilta vahvistaa rooliaan tuotannon osana. Kaiken ruuan tuotannon suhteen pyritään omavaraisuusasteessa mahdollisimman lähelle sataa prosenttia. Tuotteiden kotimaamerkintöjä tuotteisiin täsmennetään tarkemmiksi.

Kotimaista metsää hyödynnetään energian tuottamisessa. Kuitupuun käytetään hakkeena sellunkeiton vähennyttyä. Hakkuujätteet hyödynnetään. Jätevesipuhdistamoiden yhdyskuntaliete käytetään maataloudessa vähentäen näin peltojen kemiallista lannoitusta.

Jakelu


Tuotteiden jakelua tarvitaan kauppoihin ja koteihin. Jakelu tulee olemaan jatkossakin isossa roolissa, koska Suomi on pitkä maa. Jakelussa energiaa käytetään mahdollisimman vähän, ja se mitä käytetään, on mahdollisimman pitkälle kotimaista energiaa. Jakelun saastuttavuutta kehitetään mahdollisimman vähän saastuttavaksi.

Kaupat jatkavat omalla tontillaan osana kulutushyödykkeiden jakajana. Kauppojen lainsäädäntöä kiristetään niin, etteivät ne voi ottaa kohtuutonta korvausta tuotteista. Toisinsanottuna säädetään laki mikä osuus tuotteiden hinnasta voi olla kaupan kattetta. Kaupat kiinnittävät huomiota energian säästämiseen ja toimivat myös energiantuotannon osana katoille lisättävien aurinkopaneelien myötä.

Kuluttaminen ja kuluttajat



Kuluttajat ovat alkuperätietoisia, he arvostavat puhdasta ja hyvälaatutuista ruokaa. Kuluttajat ostavat vain tarkoin harkiten ulkomaalaista alkuperää olevaa ruokaa. Muissakin kulutushyödykkeissä kuluttajat pohtivat tuotantoympäristöjä ja niiden olosuhteita.

Kuluttajat hankkivat vain harkiten tuotteita, jotka on tuotettu uusiutumattomista luonnonvaroista. Kuluttajat kierrättävät ostamansa kulutushyödykkeet käytön jälkeen ja välttävät kaatopaikkojen käyttöä. Kuluttajien valveutuneisuuden myötä kaatopaikoista kehittyy lajittelukeskuksia. Kodit toimivat kaukolämmöllä tai energialla joka on tuotettu ekologisesti ja on mahdollisimman pitkälle kotimaista alkuperää.

Linkit:

Tuotteiden elinkaaresta
Tietoa biokaasusta
Biokaasulaitos maaningalla
Yhdyskuntaliete ja peltojen puhtaus (?)
Aurinkopaneelit lisääntyneet